Nämä liinat olen virkannut muutamien viime vuosien aikana aina kun virkkauskärpänen on puraissut. Semmonenhan mää oon - yhden tovin virkkaan niin että lähes muu maailma (tai ainakin kodin "pikku" askareet) unhottuu, mutta sitten tulee jonkunlainen kyllästys ja koukut lasketaan käsistä. Tai en oikeastaan kyllästy, innostun vaan jostakin muusta :D Jollain KIEROLLA tavalla oon ylpeä kun osaan tehdä näitä kauniita liinoja, sillaa itelleni ylpeä. Koululaisena olin aika hikitassu käsitöissä ja tekeminen oli pakkopullaa, mutta niin vaan oon ite opetellut krs ks ½p 1 2 3 ja 4peet sun muut silmukkaongelmat!
 |
| Tämän liinan sai ystäväni |
 |
| pingotusvaiheessa.muuuuutama nuppineula... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti