Mutta tämä kivi!Katsokaa nyt miten kaunis se on!Eihän sitä kymmenkesäisenä tämmöisistä piittaa, korkeintaan ohi kirmaistessa sammaleita repii sen katosta (onneksi tälle ei niin ole käynyt) tai kiipeää sille vain hypätäkseen alas.
Viime toukokuussa kun vierailin taas mummulani kulmilla, nostalgiset fiilikset muutenkin huipussaan, niin tämä ihanuus naulitsi minut hetkeksi paikalleen. Olin juuri samoihin aikoihin etsimässä kiveä kotipihallemme, joten tämähän se olisi ollut oikea aarre. Laitoin jäät hattuuni ja päätin jättää kiven omaan rauhaansa. Oikeammin sanoen päätin jättää kiven pois ajatuksistani ;)
Mutta näin ihanan kuvan siitä sain ja ainahan voin käydä katsomassa sitä uudelleen.
Minäkin rakastan kiviä! Olen jo ohjeistanut miestä, että kunhan pääsen pihaa laittamaan, saa hän etsiä jostakin lähimaastosta minulle sopivan istumakiven pihalle. Onneksi meillä(kin) on traktori, millä kiveä kuskata! Sinun kivesi on kyllä mahdottoman puhutteleva!
VastaaPoistaMukava että muitakin kivihulluja.
VastaaPoistaUkkokulta tosin sanoutui irti kivihommeleistani. Sanoi niitä elämänsä pelloilta pois kantaneensa ja kivenpyörityksen osaltaan ohittaneen.
Minä pyöreitä kiviä soramontuilta sitten omatahtisesti kelkoin rakentaakseni monumentin pihalle.Pihallani kiviä ja risuja, ei tarvi kastella, ei lannoittaa.
Arvaan että hartaasi sinäkin kesää odottelet.